Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeät osa-alueet – case Tornio (16.8.2018)

Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta kunnan elinvoimaisuudesta. Se taas kumpuaa aktiivisesta yritystoiminnasta.  Elinvoimaisuuden lähteenä pidetään kykyä uudistua.  Tämä vaatimus koskee niin yrityksiä kuin kunnan toimintaa. Kuinka paljon Tornion kaupungilla on yrittäjien mielestä tätä kykyä käy ilmi tuoreen Elinkeinopolitiikan mittaristokyselyn tuloksista.  Kunta tekee monia asioita ja päätöksentekoon liittyy byrokratia niin kuin kuuluukin, koska julkinen ja yksityinen sektori toimivat eri säännöillä.  Emme esimerkiksi voisi kuvitella, että kaavoitus toimisi muuten kuin julkisena toimena, jossa otetaan huomioon kokonaisuus. On kuitenkin pläkinselvää, että palvelut, joita yritykset tuottavat tehokkaammin kuin julkinen, on palveluiden järjestäjätaholta edellytettävä tämän kilpailutilanteen huomioivaa toimintaa.

 Yrittäjille tehdään kahden vuoden välein kysely, joka paljastaa yrittäjien mielipiteen kaupungin kyvystä uudistua. Mikäli tähän kysymykseen otetaan johtoa viime kevään Elinkeinopoliittisen mittaristokyselyn tuloksista Tornion osalta, on Torniolla peiliin katsomisen paikka.  Liian moni elinkeinopolitiikan osa-alue on yrittäjien mielestä kehittynyt merkittävästi tai jonkin verran huonompaan suuntaan, kun kaikkien osa-alueiden tulisi uudistuskykyisessä kunnassa kehittyä merkittävästi tai ainakin jonkin verran parempaan suuntaan. 

Mikäli yrittäjien mielipiteen annetaan vaikutta, Tornion kaupungin elinkeinopolitiikassa tulisi nostaa keskiöön kaupungin päätöksenteon yrityslähtöisyys, koulutus ja osaaminen, elinkeinopolitiikka ja resurssit sekä kaupungin kehitysyhtiön toimita.  Näitä elinkeinopolitiikan osa-alueita yrittäjät pitävät tärkeimpinä.  Koulutus ja osaaminen korostuu Tornion tuloksissa merkittävästi tärkeämpänä kuin alueella ja muualla Suomessa.  Tämä johtuu joko siitä, että yritykset eivät saa ammattitaitosta työvoimaa tai mahdollisesti siitä, että toisen asteen paikallinen koulutuksenjärjestäjä ja ammattikorkeakoulu toimivat aktiivisesti yrityksiin päin.  Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on kyselyn tulosten mukaan selvästi parantunut. 

Kaupungin kehitysyhtiön tulee tukea yritysten toiminnan kehittämistä, tiedottaa tavoitteistaan ja painopisteistään niin, että yrittäjät tunnistavat toiminnan sisällön ja kehitysyhtiön palvelut tunnetaan yrityksissä.  Yrittäjät arvioivat kehitysyhtiön toimintaa niin, että noin kolmannes katsoo sen kehityksen menneen merkittävästi tai jonkin verran huonompaan suuntaan, noin kolmannes on sitä mieltä, että pysynyt ennallaan ja kolmannes katsoo kehityksen menneen merkittävästi tai jonkin verran parempaan suuntaan.  Onko niin, että yritykset jotka ovat tietoisia kehitysyhtiön toiminnasta tai käyttäneet sen palveluja katsovat kehityksen menneen parempaan suuntaa ja ne, jotka eivät tunne kehitysyhtiön toimintaa tai eivät ole käyttänet sen palveluja katsovat kehitysyhtiön toiminnan mennee huonompaan suuntaan tai pysyneen ennallaan?  Mikäli asia on todellisuudessa näin saa kehitysyhtiö hyvän arvosanan ja tukee yritystoiminnan kehittämistä palveluja käyttäneiden yritysten osalta.  Mikäli näin ei olisi, arvosana putoaa.

Kyselyn tuloksissa kaupungin hankintapolitiikkaa, kunnan viestintää ja tiedottamista, kuntapalveluita ja infrastruktuuria pidettiin kyllä tärkeinä, mutta ei niin tärkeinä kuin aikaisemmin mainitut.  Selitys tähän voisi ainakin osin olla se, että kun selvästi tärkeimpänä elinkeinopolitiikan osa-alueena Torniossa on yrittäjien mielestä kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, sisältää se myös sen, että edellä mainitut kaikki elinkeinopolitiikan osa-alueet saavat huomion päätöksenteon yrityslähtöisyyden korostumisessa.

On todennäköistä, että mielikuvatekijöillä on vaikutusta kyselyn tuloksiin, mutta nekin ovat myönteisinä merkittävä menestystekijä mille tahansa organisaatiolle. ”Mainetyössään kaupunkiseutujen on otettava huomioon maineen kolme päätyyppiä ja niiden tasapaino. Talousmaine edellyttää kaupunkiseudulta selkeää strategiaa ja hyviä tekoja, tarinamaine merkityksellisyyttä ja hyvää viestintää, toimintamaineessa korostuu vastuu, yhteisöllisyys ja paikan henki”, kirjoittaa Timo Halonen Lapin yliopiston julkaisussa Maineella menestykseen – Mainetyö kaupunkiseudun kehittämisen välineenä.

 Martti Kankaanranta

Tornion Yrittäjät ry:n puheenjohtaja

 

 

Kuntablogit

 
30. maalis, 2017

Uusi hankintalaki mahdollistaa, mutta sen hengen voi myös tuhota

Lisätään nuorten kouluviihtyvyyttä ja tulevaisuudenuskoa

Toiminnallinen yrittäjyysopetus lisää nuorten kouluviihtyvyyttä, tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista kotikaupunkiin.

Puhtia rajakaupungin kehittämiseen

Toimintaympäristön hyödyntäminen täysipainoisesti koko 360 asteen sektorilla ja laajuisesti avaa mahdollisuuksia enemmän kuin… ks blogi alla

Kilpailu jalostaa ja tehostaa palveluiden tuottamista

Kuluttajavirasto valvoo tarkkaan, että kaupan hinnat ovat näkyvissä…ks. blogi alla

Yhteinen fiilis ja aito ystävyys luovat ensivaikutelman paikkakunnasta

Perusasiat ovat samat kuin päättyneellä vuodella, mutta meillä on mahdollisuus tehdä asioita hiukan toisinkin.  Näin myös toimintaympäristön kehitys edellyttää… ks. blogi alla

___________________________________________________________

 
30. maalis, 2017

Uusi hankintalaki antaa paremmat eväät kunnan hankintatoimelle ottaa huomioon paikalliset yritykset.  Uusi laki ja kunnan hankintatoimi mahdollistaa paikallisten yritysten nousun tuottamaan kunnan järjestämiä palveluita. Uuden hankintalain hengen voi myös tuhota. Kunnan hankintatoimi saa toimia pienhankinnoissa entistä vapaammin, samoin kansallisten hankintojen säätelyä on purettu huomattavasti.  Jos nyt ei voi toimia ihan miten vaan niin sinne päin kuitenkin. Näin ei tietenkään käytännössä saa käydä. Tätä vapautta tulee käyttää oikein eikä tuhota uuden lain henkeä. Tasapuolisuus on lain henki ja se tullee toteutumaan, kun myös kunnan valtuusto on kiinnostunut asiasta. 

Kunnan hankinnoista vastaavien ja yritysten välinen yhteistyö on nyt tärkeää.  Yrityksiä ja yrittäjiä tulee kuunnella.  Esimerkiksi kunta voi määritellä koneen kapasiteetin tai iän tiukasti niin, ettei yrittäjä voi olla tarjouskilpailussa, vaikka yrittäjän mielessä työssä tarvittavan koneen rengasvalinta on oleellisempaa kuin koneen ikä.  Kunnan hankintatoimi saa hyviä reunaehtoja tarjouspyynnöilleen kuuntelemalla yrittäjiä ja tuntemalla paikallisen yritysten osaamisen.

Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka on uudessa kunnassa päätöksenteon keskiössä.  Valtuustojen päätöksillä luodaan yritysten toimintaympäristöä ja yrittäjyysilmapiiriä. Yritysten elinvoimaa vahvistava kunta tukee yritysvaikutusten arviointia osana hallintoa, toteuttaa paikalliset yritykset huomioivaa hankintapolitiikkaa, kunta tunnistaa olemassa olevan yrittäjyysresurssin ja hyödyntää sitä palvelutuotannossa. Jotta edellä mainitut asiat otetaan huomioon kattavasti läpi koko kuntahallinnon, elinkeinopolitiikasta vastaa viime kädessä kunnanjohtaja.

Torniossa kunnallinen elinkeinopalvelu/-neuvonta on yhtiöitetty. Se ei tarkoita sitä, että elinkeinopolitiikka olisi viety valtuuston päätöksenteon ulottumattomiin, vaan sitä, että kehitysyhtiö toimii torniolaisten yritysten rajapinnassa.  Kehitysyhtiön pääosakas on Tornion kaupunki, torniolaiset yritykset omistavat siitä vähemmistön ja istuvat kaupungin edustajien lisäksi yhtiön hallituksessa.  Tästä vuorovaikutuksesta hyötyy Tornion elinkeinoelämä ja kaupunki.

Yrityspalveluita tulee tuottaa yhteistyössä yksityisen tarjonnan kanssa. Kunnallisen kehitysyhtiö tulee luonnollisesti tunnistaa yksityinen tarjonta ja aina tarvittaessa ohjata asiakas yksityisen palvelun piiriin.  On tärkeää, että varsinkin yrittäjäksi aikoville yhden luukun periaatetta toteutetaan, ja tässä elinkeinoyhtiö ottaa paikkansa. Yritysseteli on käyttökelpoinen väline yksityisten palveluiden käyttämiseen.

Uuden kunnan idea toteutuu, kun elinkeinopolitiikka on nostettu päätöksenteon keskiöön. Elinkeinoasioissa valtuuston ja elinkeinotiimin/kehitysyhtiön työnjako on selkeä, kun valtuusto päättää strategiasta ja resursseista elinkeinotiimi/kehitysyhtiö siitä miten em. panoksilla päästään toteuttamaan ohjelmaa, joka vie tavoitteiden suuntaan.  Tässä yksi osa-alue on osaava ja uuden lain hengessä toimiva hankintatoimi. Rajakaupunkina Tornion tulee olla valmis rajat ylittävään yhteistyöhön myös julkisten hankintojen osalta.

Martti kankaanranta

 
19. maalis, 2017

 Kun kysyin aktiivisilta torniolaisilta nuorilta kouluviihtyvyydestä, olivat he verrattain tyytyväisiä, mutta allekirjoittivat opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksen ja kuuntelun tärkeyttä kouluviihtyvyyden tuojana. Tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista elinympäristöön tuntui ainakin näillä nuorilla olevan.  Kaikkien nuorten laita ei ole välttämättä samanlainen.

 Kouluviihtyvyyteen ja tulevaisuudenuskoon vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi toiminnallinen yrittäjyyskasvatus vaikuttaa myönteisesti.  Laadukas koulutus antaa eväitä omaehtoiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen. Siksi yrittäjyys tulisi olla yhtenä keskeisenä perustana koulujen opetussuunnitelmissa ja kunnan strategiassa tulee huomioida yrittäjyyskasvatus.  Näin onkin tehty monessa kunnassa, mutta yhtä monella on tässä suhteessa parantamisen varaa, onko Torniolla ja kuinka paljon!  Aihe voi olla paperilla, mutta ei välttämättä tarkoita sitä, että se toteutuisi hyvin käytännössä. 

 Työelämän tulevaisuus antaa paljon mahdollisuuksia yritystoiminnalle.  Digitalisaatio ja globalisaation eteneminen muuttavat työtä ja työmarkkinoita.  Yksinyrittäjien määrä kasvaa, samoin yrittäjien verkostot, työtä tehdään yhä useammin omaehtoisesti toimeksiantosuhteessa, mutta omaehtoisesti myös organisaatioissa, tiimityö erilaisten projektien läpiviemiseksi kasvaa.  Omaehtoinen yrittäminen liiketaloudellisten periaatteiden mukaan on ulkoista yrittämistä ja omaehtoinen toiminta organisaatiossa niin sanottua sisäistä yrittäjyyttä.

 Kunnan keskeisiä elinvoimatekijöitä ovat yritystoiminnan monipuolisuus ja asukkaiden käytössä olevat koulutus- ja osaamispalvelut.  On tärkeää, että parhaillaan meneillään olevassa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa otetaan huomioon yritystoiminnan monipuolisuus ja kehittyminen.  Koulutus vaikuttaa yritysten päätöksiin investoida paikkakunnalle kahta kautta.  Yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa, yrittäjät ja työntekijät omille lapsilleen laadukasta perusopetusta paikkakunnalla.

 Kun puhutaan yrittäjyydestä ja kasvatustieteestä yrittäjyyskasvatuksen käsitteen alla, saattaa herätä kysymys, miten nämä kaksi eri maailmaa löytävät toisensa. Tohtori Annukka Tapani toteaa, että tarve erilaisten maailmojen yhteiselolle on selitettävissä yhteiskunnallisen kehityksen kautta.  Yhteiskunnassa on epävarmuutta, globalisaatio-kehitystä ja arvaamattomuutta.  Oman elämän hallinta on siirtynyt yksilön vastuulle ja sitä kautta on syntynyt tarve monien mahdollisuuksien ja uuden todellisuuden löytämiselle. Yrittäjämäistä toimintaa tarvitaan työuralla.  Yrittäjyyden rooli on korostunut yksilöiden tapana työllistää itsensä.  Tapani toteaa edelleen, että yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatuksellista ajattelua tukemalla voidaan kasvattaa nuoriamme kohti oma-aloitteisuutta, laatuajattelua, sekä vastuun ja velvollisuuden tuntoa.

 Yrittäjyyskasvatuksen vahva huomioiminen opetussuunnitelmissa ja kuntien strategioissa luo mahdollisuuksia, mahdollistaa paremmin uudenlaisiin työelämän valmiuksiin ja digitalisaation ja globalisaation vaatimusten vastaamiseen, sekä parantaa torniolaisten yritysten ja organisaatioiden kilpailukykyä. Voidaankin perustellusti todeta, että yrittäjyyskasvatus on yksi työllistymisen edellytys. Se lisää myös nuorten tulevaisuususkoa.

10 faktaa Lapista kuvaa myös sitä minkä lajin osaamista täällä tarvitaan file:///C:/Users/oem/Downloads/10_faktaa_Lapista%20(1).pdf

 Martti Kankaanranta 

 
14. maalis, 2017
 
14. maalis, 2017

Otsikko sisältää ajatuksen siitä, että Tornion kaupungin elinvoimaisuutta kehitetään ottaen vahvasti huomioon myös rajantakaiset lähialueet.  Asioita on tehty, mutta onko tarpeellisessa määrin mahdollisuuksiin nähden?  Historia on osoittanut, että raja-alue taantuu, mikäli rajat ylittävää yhteistyötä ei tehdä, ja kehittyy, mikäli sitä aktiivisesti tehdään.  Siksi juuri raja-alueella tämä on erityisesti huomioitava. Erilaiset käytännöt, lait, tavat toimia ja kieli tuovat ylimääräisen haasteen yhteistoiminnalle, mutta eivät ole kuitenkaan yhteistoiminnan este tai mitenkään ylitsepääsemättömiä.

Toimintaympäristön hyödyntäminen täysipainoisesti koko 360 asteen sektorilla ja laajuisesti avaa mahdollisuuksia enemmän kuin se, että toimintaympäristöksi määritellään vain 180 asteen sektori, eikä rajantakaista toista puolta hyödynnetä täysipainoisesti.  Jäljempänä mainittu surkea asetelma syntyisi, mikäli rajantakainen lähialue jätettäisiin kehittämissuunnitelmien ulkopuolelle tai suunnitelmissa ei nähtäisi yhä laajenevia yhteistyöalueita ja yhteistyömahdollisuuksia rajan molemmin puolin.  Yhteistyö onnistuu vain, mikäli molemmin puolin rajaa hyödytään, syntyy niin sanottuja winwin–tilanteita.

Tulevaisuus kehittyvässä Torniossa on sitä, että Tornio tulee olemaa nykyiseen verrattuna kansainvälisempi toimintaympäristö, jos rajayhteistyötä monella sektorila tehdään voimallisesti. Tuolloin rajakauppa on vilkasta, yritykset ovat kiinnostuneita rajat ylittävästä yritysyhteistyöstä, työntekijät käyvät työssä molemmin puolin rajaa ja tieto kulkee maasta toiseen.  Tuolloin kaupunki on vahvistanut rajat ylittävää yhteistyötä koulutuksessa, elinkeinojen kehittämisessä, julkisissa hankinnoissa, kirjastotoimessa, erilaisissa kehittämisprojekteissa jne. Uusia, rohkeita ratkaisuja ja kokeiluja rajat ylittävässä yhteistyössä on tehty, ja niistä koko alue hyötynyt. 

Elinkeinopolitiikka sisältyy elinvoimapolitiikkaan, jota kaikki kuntiin sote -uudistuksen jälkeen jäävä toiminta oikeastaan on. Tulevaisuuden Tornio on ottanut siihen mukaan rajat ylittävän yhteistyön kehittämiskohteena, joka historian ja sijainnin valossa tulee nähdä itsestäänselvyytenä.  Aktiivinen toiminta Tornion kaupungille keskeisissä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioissa, Tornionlaakson neuvostossa, Perämerenkaari yhdistyksessä, Merilapin kehittämiskeskuksessa, Pohjoiskalotin neuvostossa ja Rajaneuvonnassa, sekä Lapin liitossa siivittää osaltaan kaupungin menestystä houkuttelevana kansainvälisenä toimintaympäristönä.

Martti Kankaanranta

 

 

6. maalis, 2017

Julkisten palveluiden hinnat näkyviin! Kuluttajavirasto valvoo tarkkaan, että kaupan hinnat ovat näkyvissä.  Miten onkaan julkisten palveluiden laita!  Kuinka moni tietää mitä maksaa vuodessa esimerkiksi julkisen tuotannon päivähoitopaikka per lapsi, peruskoulupaikka per oppilas, yksi terveyskeskuskäynti, tai vaikkapa kaihi- tai lonkkaleikkaus, tai toisinpäin, kuinka paljon yksi omaishoitaja säästää kunnan varoja. Palveluista perittävä maksu tunnetaan, mutta palvelun kustannuksia ei.  On tärkeää, että kunnallinen toiminta olisi läpinäkyvää ja kuntalaiset tietäisivät palveluiden todelliset kustannukset.  Näin myös palveluyritykset olisivat tietoisia julkisten palveluiden kustannuksista ja voisivat veratta niitä omiin kustannuksiinsa ja pyrkiä mukaan kilpailemaan julkisten palveluiden tuottamisessa.

Kunnan hankintatoimen tehtävä on pyrkiä toimimaan niin, että kunnassa on toimivat markkinat, joiden kautta palvelut kehittyvät, innovaatiot leviävät, tehokkuus ja työllisyys paranevat. Kunnan hankintatoimen on tunnettava kunnan ja lähialueen yritykset ja niiden osaaminen. Yksityisten yritysten ja kuntayhtiöiden tasavertaisesta kohtelusta tulee pitää kiinni.  Mikäli tilanne on sellainen, että toinen kilpailee julkisilla varoilla ja toinen omilla, kilpailuneutraliteetti ei toteudu välttämättä tasapuolisena. Häiriöt saattavat ilmetä muun muassa kilpailua vääristävinä tukina ja yksinoikeuksina. Kuntayhtiön on helppoa laajentaa liiketoimintaa markkinoille, kun sillä on asiakkaana yksinoikeudella kunta. Pienellä paikallisella pk-yrityksellä tällaista etuoikeutta ei ole.

Kunnan tulee toimia yrittäjyyden kannustajana, ei estäjänä toimimalla itse sellaisilla markkinoilla, jossa on yksityistä tarjontaa.  Kuntayhtiöiden toiminnan suuntaaminen omistajaohjauksella niin, ettei yksityisiltä yrityksiltä viedä mahdollisuuksia, on oikeaa elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa.  Mikäli taustalla on selvä markkinapuute, tilanne, jossa yksityistä tarjontaa ei ole, tulee kunnan kannustaa yrityksiä markkinaan eikä tyytyä siihen, että vain itse tai oman yhtiön kautta tuottaa palveluja kuntalaisille. 

Yrittäjyyden mahdollistaminen on ensisijainen, vaikka kunta joutuisi markkinapuutteen takia toimimaankin markkinoilla. Luomalla mahdollisuuksia, kunta oppii myös omassa tuotannossa vertaamalla sitä yritysten tuotantoon.  Aina kun se on mahdollista kunnan tulee vetäytyä markkinoilta, antaa tilaa yritystoiminnalle ja poistaa neutraliteettihäiriöt markkinaehtoisella hinnoittelulla.  Tilanteesta riippuen luonnollinen monopoli voi olla järkevää säilyttää kuntaomistuksessa, mutta on kuitenkin muistettava, että kun kysyntää on, tarjontaa syntyy. Kilpailu jalostaa ja tehostaa palveluiden tuottamista.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee voimaan ja sote-palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, jää valtuuston kokouksissa enemmän puhtia muille asioille. Voidaan perustellusti kysyä, kuinka hyvin valtuutetut ovat tähänkään saakka pystyneet vaikuttamaan sote-palveluiden kustannuksiin. Kaikkinensa valtuutetut ovat uuden edessä, ja osuvia talousarvioita on mahdollisuus nyt tehdä. Kunnan menestyksen kannalta tärkeintä on huolehtia kunnan elinvoimasta, jonka luovat yritykset ja niiden työntekijät.  Verotulot tulevat ainoastaan yritysten kautta.  Yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen on satsattava.

Martti Kankaanranta

Puhtia rajakaupungin kehittämiseen -  Sätt sprätt på utvecklingen av vår gränsstad

 
11. helmi, 2017

Olemme pian uudella itsenäisyytemme vuosisadalla. Haluamme kaikki kohdata tulevan positiivisin odotuksin. Perusasiat ovat samat kuin päättyneellä vuodella, mutta meillä on mahdollisuus tehdä asioita hiukan toisinkin.  Näin myös toimintaympäristön kehitys edellyttää.

Perinteet ovat tärkeitä ja niistä on syytä ottaa oppia. Samalla on kuitenkin muistettava, että menneisyyden vanhat menestyskaavat eivät saa olla uuden esteenä. Kysymys kuuluu: ”Uskallammeko tarttua kiinni meille tuleviin uusiin mahdollisuuksiin?” Monen suusta kuuluu toteamus, ettei ”soten” jälkeen kuntapäättäjillä ole oikein päätettävää.  Näin asia ei todellakaan ole.  Kunnan elinvoimapolitiikka nousee keskiöön.  Monen suusta kuuluu, että rajayhteistyötä TornioHaaparannassa ja Tornionlaaksossa ei ole osattu tarpeeksi hyödyntää eikä muuttaa euroiksi.  Kyllä, vaikka hyvääkin on tehty.  Toteamukset eivät kuitenkaan riitä vaan meidän on yhdessä toimittava.

Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 2012 elinkeinopoliittisen strategian ohjelman 2021. Siinä on kolme painopistettä; keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö, kohtaava koulutus ja osaaminen, sekä kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut.  Tässä on hyvät suuntaviivat, johon erilaisten toimenpiteiden kautta edetään.  Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on Torniolle uuden ajan alku, jos niin haluamme.  Kaupungissa on osaavia teollisuusalan yrityksiä, jotka ruokkivat muuta pk-yritystoimintaa. Yksi alueen strateginen tavoite on vetovoimainen matkailualue, jonka vetovoima perustuu niin kesällä kuin talvella Perämereen ja siihen laskeviin jokiin, sekä rajat ylittävään yhteistyöhön ja toimitaan.  Rajalla –hankkeen eteneminen tuo valmistuessaan myös uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle.

Keskeinen tavoite on koko elämän kokoinen asuinkunta.  Yhtä tärkeämpänä tavoitteena on yrittäjyyteen ja työhön panostava kunta.  Näihin asioihin jokainen torniolainen voi antaa oman tärkeän panoksensa. Se on oikeastaan jopa edellytys onnistumiselle. Jokainen henkilökohtainen toisen ihmisen kohtaaminen on tärkeää. Yleinen fiilis syntyy tästä ja antaa ensivaikutelman paikkakunnasta. Kyse ei ole mistään hienouksista vaan aidosta ystävällisyydestä.

Kohtaamisen lisäksi Tornioon tuleva ihminen saa mielikuvan, miten tienvarret, pihat ja rakennukset on hoidettu. Tietenkin tärkeän kuvan antaa se miltä ainutlaatuinen suuri jokiväylämme näyttää. Ovatko rannat risukoituneet ja kaisliintuneet? Meillä pitää näkyä tekemisen meininki ja tunne, että täällä viihdytään. Nostetaan yhdessä Tornion markkina-arvoa asumispaikkana, yrittämisen paikkana ja työpaikkana.

Kateus voimavaraksi – ”ei se kannatte” romukoppaan

Säälin saa lahjaksi, mutta kateus pitää ansaita sanotaan. Kateus on oikein suunnattuna voimavara. Kateus näyttää toisaalta saattaneen meidät myös ahneuden yhteiskuntaan, jossa vain ja ainoastaan oma etu hallitsee käyttäytymistä.  Nyt on hyvä esittää kysymys: Onko se ”ei se kannatte” –mentaali, vai vanha tuloksia tuttava peräpohjalainen kateus niin, että kun naapuri menestyi jollakin, päätti toinen naapuri kokeilla samaa, tai sitten toteuttaa omaansa toisin. Tornio on yritystensä summa.