Onnittelut 400 vuotiaalle Torniolle ja torniolaisille, jotka ovat matkan torniolaisuutta elänneet.

 

NORTHERNNESS, POHJOISEN IHAILU EI PELKÄSTÄÄN RIITÄ

 Kun päätimme perheessämme muuttaa takaisin pohjoiseen, Tornioon 90-luvun alussa, northernness, eli pohjoisen ihailu saattoi olla tässä ratkaisevassa roolissa.  Olimmehan puolisoni kanssa Torniosta aikoinaan lähteneitä.  Mitä enemmän muuttoaikeita mietittiin, sitä enemmän tämä tuntui houkuttelevalta ja täytti mielemme, mutta tärkeintä oli kuitenkin työpaikka, pelkkä ihailu ei olisi riittänyt. 

Uskon, että tämä ihailu saattaa olla verrattain yleistä, ja varsinkin täältä pohjoisesta opiskelun ja työn perässä etelään lähteneiden keskuudessa.  Näin mekin tehtiin, mutta saatiin mahdollisuus palata.  On kuitenkin selvää, että 15 vuoden poissaolo Torniosta on vaikuttanut moneen asiaan ja ihmissuhteiden menetykseen niin täällä kotikaupungissa kuin Helsingin ja Tukholman jättäminen. Tämä koskee kaikkia potentiaalisia muuttajia.

Lapsemme ovat syntyneet Helsingissä, mutta ala- ja yläasteet ja lukion Torniossa käyneet, muuttaneet etelään opiskelemaan, ja sille tielle jääneet.  Tämä ilmiö on niin tuttu meille kaikille, ja olemme vanhempina muiden vanhempien kanssa jopa ylpeitä siitä.  Pitäisikö olla, on hyvä kysymys!  Miten me kotiseutua lapsillemme opetamme, on ajatus, joka tulee mieleen.  Meidän vanhempien tyytyväisyys lähtee siitä, että muualla työn syrjään on päästy kiinni ja näin elämä on merkityksellinen.  Onnellisuushan on merkityksellisen elämän sivutuote ja tätä me lapsillemme haluamme. 

Kun opiskelun tai työn perässä kotikaupungista etelän korkeakouluihin opiskelemaan muuttaa, kiinnittyy monella tavalla uuteen yhteisöön, luo suhteita, saa työtä, menee naimisiin tai muuttaa konkkaan, tekee lapsia.  Sitten, kun työ ja verkostot on nuorena muuttopaikkakunnalle luotu, on takaisinmuutto pohjoiseen jo haasteellista.  Niin se oli meilläkin, mutta saimme asiat järjestymään, kun todella tahdoimme niin tehdä.

Takaisin muuttoa Tornioon tulisi kaupungin näistä edellä mainituista haasteista huolimatta kaikin mahdollisin, järkevin ja käytettävissä olevin resurssein ja keinoin edistää.  Se tehtävä kuuluu myös meille kuntalaisille.  Kohderyhmä on luonnollisesti nuoret aikuiset ja keski-ikäiset.  Pyrkimys on päästä tilanteeseen, jossa työllisistä on muuttovoittoa.  Miten tämä sitten tehdään ja miten kaupungin päätökset vaikuttavat, on hyvä kysymys, johon ei ainakaan minulla tässä tekstissä mainitsemani kokemuksen lisäksi ole enempää vastausta, muuta kuin se, että pk-yritystoimintaan kannustetaan, alueen koululaitokset tätä tekevät, ja torniolaiset käyttävät yritysten palveluita.   

Tässä kaikessa kehityksessä tärkeimmässä roolissa ovat erilaiset vetovoimatekijät.  Ne tulee saada avittamaan muuttohalukkuutta, mutta ensin ne on tehtävä.  Tässä tehtävässä monipuolinen elinkeinorakenne ja työpaikkojen imu ovat avainasemassa.  Kun nämä ovat kunnossa, kaupungin mainekuva ja positiivinen ilmapiiri avittaa ja mahdollistaa muuttohalukkuutta.  Tekemistä tarvitaan ja konkreettisia päätöksiä, ei suunnitelmia tai strategioita, joihin ei sitouduta täysillä.  Kuntalaisille tule avoimella tiedotustoiminnalla terävöittää se, mikä kunnan tehtävä ja vastuut ovat.  Tuntuu siltä, että nyt Tornion 400-juhlavuotena tämä olisi jotain sellaista, joka voisi hyvinkin edetä.  Juhlavuotta voitaisiin hyödyntää tässä työssä vieläkin enemmän.

 Martti Kankaanranta

Varavaltuutettu, ehdolla vuoden 2021 kuntavaaleissa

EHDOLA KUNTAVAALEISSA 2021

Martti Kankaanranta, 69

Kaupunginosa: Vojakkala

Puolue: Kokoomus

Tällä hetkellä: Varavaltuutettu

Koulutus: Ekonomi, kauppatieteiden maisteri

Ammatti: Työeläkettä nostava osa-aikainen yksinyrittäjä Yrityspalvelu Kankaanranta Tmi:ssä ja metsäyrittäjä.  Yrityspalvelu Kankaanranta tekee erilaisia selvityksiä yrityksille ja julkiselle sektorille, palvelee asiakkaitaan yrityskaupoissa, omistajan-/sukupolvenvaihdoksissa, ja tekee yrityshistoriikkeja. Maatalousyhtymä Kankaanranta omistaa ja hoitaa kahta metsäpalstaa Torniossa.

Työhistoria: Länsipohjan Yrittäjien toimitusjohtaja 23 vuotta, Lapin Yrittäjien vtj. 2 vuotta, josta toimesta jäänyt eläkkeelle syksyllä 2016. Työskennellyt 70-luvulla Tukholmassa ja 70- ja 80-luvuilla Helsingissä pankkialalla SKOP:ssa, graafisen alan markkinoinnissa IS-Yhtymässä, sekä 80 - 90-lukuijen vaihteessa Uudenmaan lääninverovirastossa välittömän verotuksen tarkastajana

Harrastukset:  Monipuolinen liikunta, muun muassa kuntosaliliikunta ja kirjoittaminen (esikoiskirjailija, Muutoksen Pyörre 2019, 230 s., valmisteilla lasten luontokirja Tornionjoen lohivaelluksesta)

Perhe: Aviopuoliso Arja, kolme aikuista lasta, Petteri, Mira ja Johannes, kaksi lastenlasta, Uma tyttö ja poika, joka on syntynyt tänään 24.4.2021 tätä kirjoittaessani.

 www.marttikankaanranta.fi

www.twitter.com/@kankaanranta

www.facebook.com/martti.kankaanranta

Torniolle ajankohtaisia ja tavoiteltavia asioita juuri nyt:

Kuntapolitiikka on yhteispeliä ja konkreettisesti lupausten alleviivaaminen ei ole tarpeen.  Pyrin edistämään sellaista ajattelua, että kunta voi tekemisillään vaikuttaa siihen, miten yrityksillä menee.  Hyvä ja avoin hankintatoimi tulee olla tavoite ja koskea kaikkia hankintoja.  Yritykset luovat työpaikkoja ja kasvua, mutta yleisen yritysmyönteisen ilmaston luomisessa kunnalla on tärkeä tehtävä.

Edistän sellaista ajattelua, että keskiössä pidetään kuntalaiset, eli miten kunnalliset palvelut tuotetaan niin, että lopputulos on resursoitu mahdollisimman optimaaliseksi, parhaaksi mahdolliseksi käytettävät resurssit huomioiden. 

Resursseja voidaan parantaa kuntaorganisaation toimintaa edelleen kehittämällä niin, että jokainen kunnan työntekijä kokee olevansa todella tarpeellinen ja organisaatio antaa tilaa työntekijöiden ideoille ja tiedottaminen on mahdollisimman avointa.  Näin parannetaan myös työntekijöiden turvallisuuden tunnetta. 

Kunnallisten palvelujen tuottamisessa tulee pyrkiä yhteistyöhön yritysten kanssa ja tuottaa palveluita yhteistyössä yritysten kanssa.  Laaduntarkkailu on kunnan tehtävä ja tärkeässä roolissa.

Tornio on strategisesti ja toiminnallisesti mahdollisuuksia antavalla ”pelipaikalla”.  Pyrin edistämään alueyhteistyötä niin Suomen kuin Ruotsin puolella.  Lähialueyhteistyö Ruotsin kanssa on Torniolle merkittävä mahdollisuus, jota ei tule jättää käyttämättä.  Lähialueilta tulee hakea mahdollisuuksia ja tehdä yhteistyötä, kun Tornio on keskipisteenä, koko 360 asteen alueella.     

Varsinkin nyt alueyhteistyön lisääminen Meri-Lapissa on välttämätöntä, kun alueen kahdesta isosta yrityksestä Outokummusta ja Stora Enson Veitsiluodon tehtaasta lähti/lähtee yhteensä noin 900 työpaikkaa, mikä vaikuttaa välillisesti 3 500 – 4 000 työpaikkaan.

Martti kankaanranta  24.4.2021

Eriarvoisuuksien Suomi

Mielenkiintoinen raportti Suomen tilasta.

Eriarvoisuuksien Suomi – mielenkiintoinen raportti

Kalevi Sorsa säätiön raportissa Suomi jaettiin neljään erilaiseen alueeseen:

1. Menestyvät pääkaupunkiseutu ja kaupunkien vaikutusalueet, 2. Kaupunkialueet, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä, 3. Keskiverto Suomi, 4. Taantuvat alueet.  Tornio sijoittui eri indikaattoreilla vertailtaessa ykkösryhmään eli Menestyvät pääkaupunkiseutu ja kaupunkien vaikutusalueet.

Indikaattoriarvojen vaihteluvälit aluetyypeittäin: Otan tässä esimerkinomaisena muutaman indikaattorin ja miten tämä on Torniossa.  Työllisyysaste (%): Tornio on alueryhmässään 69,8 (Min), Pedesören kunta 85 (Max) – Yritysten toimipaikkojen liikevaihto henkilöä kohden (tuhatta euroa) Tornio alueryhmässään 929 (Max), Pornainen 130 (Min) – Lasten köyhyysriski (%) Tornio 14,7 (Max), Masku 4,5 (Min) – Keskimääräiset bruttotulot Tornio 33 743 (Min), Kauniainen 58 195 (Max).  Muissa indikaattoreissa Tornio sijoittuu Minimin ja Maximin väliin, mutta sijoittuu kuitenkin näihin ykkösryhmäalueisiin lukeutuvaksi.

PERINTEISET ARVOT POLITIIKAN ARVOPOHJANA!

Sanoman yksi vaalikonekysymys kuului näin ”Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän avopohjan politiikalle!”  Kysymys pani jopa pohtimaan sitä, kuinka vakavissaan se oli tehty, ja sisältyikö kysymykseen myös vastakkainasettelun leimaa! Vastasin, että osittain eri mieltä, korjasin ja vastasin, että täysin eri mieltä.                 Kuva: Pixabay

 Pohditaanpa kysymystä!  Mainitut perusarvot politiikan hyvänä arvopohjana eivät ole ongelmattomia.  Nämä perusarvot eivät muodosta arvopohjaa poliittiseen päätöksen-tekoon varsinkaan, jos niitä ei mietitä syvällisemmin, selitetä tämän päivän ympäristöön ja kansainvälisyyteen sopiviksi.    

 Kodin ymmärrän perheen, sukulaisten ja sukupolvien välisen kanssakäymisen foorumina, läheisimpien ihmissuhteiden verkostona, turvallisena kasvun paikkana.  Kun nyt sinkku-talouksien määrä on huomattavasti kasvanut ja yksinäisyys lisääntynyt, tämä perinteinen turvallisen kodin käsite on muutoksessa.  Kun koti taloudellisena ja inhimillisenä yksikkönä on merkittävä kunnallisten päätöksenteon kohde, tämä yksinäisyyden kasvu saattaa tulevaisuudessa haastaa jossain muodossa myös kuntapäättäjät.

 Haluan kokea uskonnon ja kirkon hyväntekijänä, sitäkin ne ovat, mutta kun uskonto on antanut myös aika paljon miekkaa, joten se kyseenalaistaa sen hyvänä arvopohjana politiikalle.  Ei voi myöskään sanoa, että kirkko olisi ollut tasa-arvoisen kehityksen airut.  Lisäksi kunnallispolitiikassa on mukana ihmisiä, jotka eivät uskoa tunnusta tai kuulu kirkkoon.  Arvostan eri uskontojen rauhanomaista kanssakäymistä, moniarvoisuutta, mutta kun tilanne maailmalla on mikä on.  Uskonnon ja tieteen yhteentörmäys ei myöskään taida olla asia, joka olisi minun tai sinun tekemisistä kiinni. 

 Isänmaa on tuonut minulle sisältöä koulussa, armeijassa, isäni sotareissun ja äitini sota-aikaisen lottatoiminnan johdosta.  On oikeus ja kohtuus vaalia kotikuntaa, aluetta, isänmaata, olla ylpeä isiemme suorituksista sodassa, äitiemme tekemästä työstä rintaman takana sota-aikana, veteraaneista, sekä myös Suomen nuorten urheilu-menestyksestä kansainvälisillä kentillä.  Tällaisten asioiden tunnistaminen on isänmaallisuutta.  Poliitikkojen ja virkamiesten osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja olemalla mukana kansainvälisissä organisaatioissa ja sopimuksissa on myös isänmaallisuutta, samoin yritysten välinen ulkomaankauppa.  Näistä isänmaallisuus saa laajempaa sisältöä kuin perinteisesti ymmärretty isänmaallisuus.  Maapalloistuminen voi olla myös isänmaallisuutta, kunhan sen toteuttamisessa kunnioitetaan eri kulttuureja, sitä toteutetaan tasapuolisesti, ja se hyödyttää kansakuntia enemmän kuin tilanne, jossa kansainvälistä yhteistyötä ei tehtäisi.

 Nämä perinteiset perusarvot, koti, uskonto ja isänmaa politiikan arvopohjana oli ihmetystä herättävä vaalikonekyselyssä, vaikka sloganiksi muodostunut kolmen sana litania tuttu ilmaus menneiltä ajoilta onkin.  Sellaiset asiat kuin yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteet, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu, sekä tutkimukseen ja tietoon nojaaminen päätöksenteossa ovat asioita, jotka puhuttelevat ihmisiä ja ovat tässä ajassa.  Jos nämä tässä kuvatut perinteiset perusarvot sisältäisivät näitä edellä mainittuja ominaisuuksia niin hyvä, mutta eivät välttämättä kaikessa sisällä.  

Martti Kankaanranta, varavaltuutettu, ehdolla vuoden 2021 kunnallisvaaleissa, Kokoomus, Tornio

Opettamisen metodit muuttuvat ajassa 24.3.2021

Sanoman vaalikonekysymyksissä 2021 oli muun muassa tällainen lause ja sitten kysymys kuinka paljon eri tai samaa mieltä asiasta vastaaja on: ”Koululaisia kohdellaan kouluissa liian lepsusti.  Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.” Vastasin, että osittain eri mieltä (olisi pitänyt kuitenkin vastata, että täysin eri mieltä).  Perustelin, etten voi kuvitella, että nykynuoria johdettaisiin koulussakaan autoritäärisen johtamistyylin mukaan, vaan kuuntelemalla ja välittämällä.  Koululaisia ei pidä kohdella lepsusti, vaan asiallisesti, ymmärtäväisesti ja määrätietoisesti.  Kuva Pixapay

Sitten vähän historiallista perspektiiviä opettamisen metodeihin:

Vaalikonekysymys siitä, miten koululaisia tulee kouluissa kohdella, pani pohtimaan, kun luin vastikään Stphen Greenblatt`n kirjaa Shakespeare.  Kirjassa läpikäytiin 1500 –luvun lopun koulumaailmaa.  Latina oli hyvin suosittu oppiaine, jota vanhemmat arvostivat poikien koulutuksessa.  Tyttöjä ei silloin kouluun otettu.  Koulutustekniikkaa kuvailtiin näin ”Jokainen tiesi, että latinaa ei oppinut ilman piiskaa.  Muuan tuon ajan kasvatusteoreetikko pohti, että pakarat oli luotu latinan oppimisen helpottamiseksi.  Hyvä opettaja oli määritelmän mukaan ankara opettaja, ja opettajan maine kasvoi suorassa suhteessa kurituksen ankaruuteen.  Käytännöllä oli pitkät perinteet ja se istui lujassa: osana Cambridgen loppututkintoaan oppikoulunopettajaksi pyrkivän oli keskiaikana osoitettava pedagoginen pätevyytensä antamalla kipunoiva selkäsauna jollekulle hitaalle tai niskoittelevalle oppilaalle.”

Nykyisen ja keskiaikaisen opetusmenetelmän välissä otan Aleksis Kiven kuvauksen suomalaisesta entisajan opettamisesta romaanissaan Seitsemän Veljestä (ilm.1870).  Kyllähän siinä lukkari poikia jämäkästi opetti. ”Kaksi päivää on mennyt.  Lukkarin väkituvassa pöydän ympärillä istuvat veljet, jämäten aapistoa  niin kuin sanelee heille milloin lukkari itse ja milloin hänen pieni kahdeksan-vuotias tyttärensä. Niin he,  aapiskirjat avattuina kourissa,  harjoittelevat lukua hartaasti,  hikisillä otsilla. Mutta ainoastaan viisi Jukolan poikaa nähdään istuvan penkillä pöydän takana. Missä ovat Juhani ja Timo? Tuollahan häpeänurkassa lähellä ovea he seisovat, ja heidän tukkansa, jossa äsken oli kiemarrellut lukkarin jäntevä koura, töröttää vielä korkeassa pörrössä. 

Olen tästä keskiaikaisesta ja 1800 luvun suomalaisesta opettamismetodista pienen-pienen ripauksen itsekin kokenut.  Muistan lyseovuosiltani matikanopettajan, joka löi karttakepillä näpeille, mikäli opiskeluun keskittyminen häiriintyi jostain syystä liikaa.

HYVÄ TALOUS, MONIPUOLISET TYÖMARKKINAT JA TURVALLISUUS OVAT HOUKUTTELEVUUSTEKIJÖITÄ 20.3.2021

Hyvä talous mahdollistaa hyvät kunnalliset palvelut.  Hyvä talous tuo lisäpotkua päätöksentekoon.  Valtio on pumpannut kuntiin koronatukina lähes 3 miljardia euroa. Miten taloutta pidetään kunnossa ja parannetaan, kun koronapandemian seurauksena tulee myös Tornion kaupungin päätöksenteolle ylimääräisiä haasteita, kun valtion  koronatuki loppuu.  Tulevalla valtuustokaudella tämä on edessä.  Mikään puolue ei pysy yksin näitä ongelmia ratkomaan.  Minkään puolueen ei tule melskata katteettomilla vaalilupauksilla, enkä usko näin käyvänkään.  Nyt pärjäävät ne kunnat, joiden päättäjät ymmärtävät aidon vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkityksen tässä kerta kaikkiaan oudossa tilanteessa.

 Ensinäkin oivallus, että opiskelu ja työ rakentaa tulevaisuutta – työ luo työtä.  Opiskelun ja työn merkitystä hyvinvoinnin rakentamisessa on alleviivattava voimakkaana viestinä myös valtuuston taholta.  Tuottava työ yksityisissä yrityksissä on tässä avainasemassa.  Tämä ei tarkoita yhtään vähättelyä julkisen sektorin työhön, mutta kun kansantalouden lainalaisuuksia miettii niin pitää todeta, että yksityinen sektori nämäkin työpaikat mahdollistaa, ja hyvä näin.  Vastakkainasettelua tässäkin asiassa pidetään aivan liian usein yllä. 

 Tosiasioita ei kaikissa puolueissa haluta tunnustaa.  Pyydän anteeksi, jos tämä ilmaus meni jotenkin väärin, mutta yhteistyön merkitystä ei ole oivallettu tarpeeksi.  Nyt se olisi tärkeää.  Onhan se totta, että ihmiset, kuluttajat ovat kuninkaita.  Kuluttajat ovat se taho, jolle hyvinvointia luodaan, mutta luonnollisesti kaikki tulee työn ja yrittämisen kautta.  Kuluttajat tarvitsevat tavaroita ja palveluita, infrastruktuuria niin työssäkäyntiinsä kuin yksityiseen tarpeeseensa.  Yrityskoneisto näitä tavaroita ja palveluja tuottaa, samoin julkinen toimija palveluita, rakennuttaa infrastruktuuria, joita se rahoittaa yrityksiltä ja työntekijöiltä keräämillä veroilla.  Keskeisessä roolissa tässä keräämistaloudessa ovat yritykset, jotka käytännössä keräävät kaikki verot, myös työntekijöiden maksamat verot.  Yritykset ne keräävät ja ovat näin valtion ja kuntien ”apulaisia”.  Yritysten kassoista ne verot ”revitään”.  Tämä on Suomen systeemi.  Se tulisi muistaa kaikessa verokeskustelussa ja hyvinvointivaltion rakentamisessa.

 Turvallisuus ruokkii aitoa vuoropuhelua, se edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, se edistää päätöksenteon läpinäkyvyyttä.  Avoimella tiedottamisella kuntaa johdetaan. Turvallisuus ei mielestäni ole Torniossa suurin ongelma, mutta tekemistä on.  Kunhan tässä edetään myönteiseen suuntaan, ja vielä petrataan, niin perheiden tilanne kohentuu, peruskoulutuksen ja jatko-opintojen arvostus nostetaan pykälällä korkeammalle.  Tämä todellakin edellyttää yhteistyövalmiutta tulevan valtuuston toiminnassa.  Tässä työssä eivät ole ideologiat ja uskomukset tärkeitä, vaan päätöksenteko keskustelun, tutkimuksen ja tieteen pohjalta.

 Suomen kuvalehti listasi vastikään Suomen kunnat elinvoiman, väestön ja talouden perusteella. Kärjessä loistivat suuret kaupungit. Onnistujia löytyi myös muualta.  Esimerkiksi Tornio on parantanut juoksuaan sitten 2017 tehdyn testin jälkeen. Viidestä tähdestä Tornio sai neljä ja sijoitus 85. (2017 119.) 293 kunnan joukossa; Keminmaa kolme tähteä 126. (150); Kemi sai kaksi tähteä ja sijoitus 222. (225), mutta tulee varmaan petraamaan seuraavassa kuntatestissä huomattavasti ja syynä on Metsä Fibre`n jätti-investointi.   Hyvä talous, monipuoliset työmarkkinat, ja turvallisuus ovat houkuttelevuustekijöitä laajemminkin Kemi-Tornio alueella ja alueen kunnat hyötyvät naapurikuntien menestyksestä.  Merkittävät investoinnit alueella ja lähialueella Ruotsin puolella ennakoivat hyvää tulevaisuutta ja myös hyvää tulosta seuraavalla kuntatestikierroksella. 

 Martti Kankaanranta

Varavaltuutettu, Tornio, ehdolla 2021 kuntavaaleissa

 

 

 

Kuntablogit

 
30. maalis, 2017

Uusi hankintalaki mahdollistaa, mutta sen hengen voi myös tuhota

Lisätään nuorten kouluviihtyvyyttä ja tulevaisuudenuskoa

Toiminnallinen yrittäjyysopetus lisää nuorten kouluviihtyvyyttä, tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista kotikaupunkiin.

Puhtia rajakaupungin kehittämiseen

Toimintaympäristön hyödyntäminen täysipainoisesti koko 360 asteen sektorilla ja laajuisesti avaa mahdollisuuksia enemmän kuin… ks blogi alla

Kilpailu jalostaa ja tehostaa palveluiden tuottamista

Kuluttajavirasto valvoo tarkkaan, että kaupan hinnat ovat näkyvissä…ks. blogi alla

Yhteinen fiilis ja aito ystävyys luovat ensivaikutelman paikkakunnasta

Perusasiat ovat samat kuin päättyneellä vuodella, mutta meillä on mahdollisuus tehdä asioita hiukan toisinkin.  Näin myös toimintaympäristön kehitys edellyttää… ks. blogi alla

___________________________________________________________

 
30. maalis, 2017

Uusi hankintalaki antaa paremmat eväät kunnan hankintatoimelle ottaa huomioon paikalliset yritykset.  Uusi laki ja kunnan hankintatoimi mahdollistaa paikallisten yritysten nousun tuottamaan kunnan järjestämiä palveluita. Uuden hankintalain hengen voi myös tuhota. Kunnan hankintatoimi saa toimia pienhankinnoissa entistä vapaammin, samoin kansallisten hankintojen säätelyä on purettu huomattavasti.  Jos nyt ei voi toimia ihan miten vaan niin sinne päin kuitenkin. Näin ei tietenkään käytännössä saa käydä. Tätä vapautta tulee käyttää oikein eikä tuhota uuden lain henkeä. Tasapuolisuus on lain henki ja se tullee toteutumaan, kun myös kunnan valtuusto on kiinnostunut asiasta. 

Kunnan hankinnoista vastaavien ja yritysten välinen yhteistyö on nyt tärkeää.  Yrityksiä ja yrittäjiä tulee kuunnella.  Esimerkiksi kunta voi määritellä koneen kapasiteetin tai iän tiukasti niin, ettei yrittäjä voi olla tarjouskilpailussa, vaikka yrittäjän mielessä työssä tarvittavan koneen rengasvalinta on oleellisempaa kuin koneen ikä.  Kunnan hankintatoimi saa hyviä reunaehtoja tarjouspyynnöilleen kuuntelemalla yrittäjiä ja tuntemalla paikallisen yritysten osaamisen.

Elinvoima- ja elinkeinopolitiikka on uudessa kunnassa päätöksenteon keskiössä.  Valtuustojen päätöksillä luodaan yritysten toimintaympäristöä ja yrittäjyysilmapiiriä. Yritysten elinvoimaa vahvistava kunta tukee yritysvaikutusten arviointia osana hallintoa, toteuttaa paikalliset yritykset huomioivaa hankintapolitiikkaa, kunta tunnistaa olemassa olevan yrittäjyysresurssin ja hyödyntää sitä palvelutuotannossa. Jotta edellä mainitut asiat otetaan huomioon kattavasti läpi koko kuntahallinnon, elinkeinopolitiikasta vastaa viime kädessä kunnanjohtaja.

Torniossa kunnallinen elinkeinopalvelu/-neuvonta on yhtiöitetty. Se ei tarkoita sitä, että elinkeinopolitiikka olisi viety valtuuston päätöksenteon ulottumattomiin, vaan sitä, että kehitysyhtiö toimii torniolaisten yritysten rajapinnassa.  Kehitysyhtiön pääosakas on Tornion kaupunki, torniolaiset yritykset omistavat siitä vähemmistön ja istuvat kaupungin edustajien lisäksi yhtiön hallituksessa.  Tästä vuorovaikutuksesta hyötyy Tornion elinkeinoelämä ja kaupunki.

Yrityspalveluita tulee tuottaa yhteistyössä yksityisen tarjonnan kanssa. Kunnallisen kehitysyhtiö tulee luonnollisesti tunnistaa yksityinen tarjonta ja aina tarvittaessa ohjata asiakas yksityisen palvelun piiriin.  On tärkeää, että varsinkin yrittäjäksi aikoville yhden luukun periaatetta toteutetaan, ja tässä elinkeinoyhtiö ottaa paikkansa. Yritysseteli on käyttökelpoinen väline yksityisten palveluiden käyttämiseen.

Uuden kunnan idea toteutuu, kun elinkeinopolitiikka on nostettu päätöksenteon keskiöön. Elinkeinoasioissa valtuuston ja elinkeinotiimin/kehitysyhtiön työnjako on selkeä, kun valtuusto päättää strategiasta ja resursseista elinkeinotiimi/kehitysyhtiö siitä miten em. panoksilla päästään toteuttamaan ohjelmaa, joka vie tavoitteiden suuntaan.  Tässä yksi osa-alue on osaava ja uuden lain hengessä toimiva hankintatoimi. Rajakaupunkina Tornion tulee olla valmis rajat ylittävään yhteistyöhön myös julkisten hankintojen osalta.

Martti kankaanranta

 
19. maalis, 2017

 Kun kysyin aktiivisilta torniolaisilta nuorilta kouluviihtyvyydestä, olivat he verrattain tyytyväisiä, mutta allekirjoittivat opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksen ja kuuntelun tärkeyttä kouluviihtyvyyden tuojana. Tulevaisuudenuskoa ja sitoutumista elinympäristöön tuntui ainakin näillä nuorilla olevan.  Kaikkien nuorten laita ei ole välttämättä samanlainen.

 Kouluviihtyvyyteen ja tulevaisuudenuskoon vaikuttavat monet asiat. Esimerkiksi toiminnallinen yrittäjyyskasvatus vaikuttaa myönteisesti.  Laadukas koulutus antaa eväitä omaehtoiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen. Siksi yrittäjyys tulisi olla yhtenä keskeisenä perustana koulujen opetussuunnitelmissa ja kunnan strategiassa tulee huomioida yrittäjyyskasvatus.  Näin onkin tehty monessa kunnassa, mutta yhtä monella on tässä suhteessa parantamisen varaa, onko Torniolla ja kuinka paljon!  Aihe voi olla paperilla, mutta ei välttämättä tarkoita sitä, että se toteutuisi hyvin käytännössä. 

 Työelämän tulevaisuus antaa paljon mahdollisuuksia yritystoiminnalle.  Digitalisaatio ja globalisaation eteneminen muuttavat työtä ja työmarkkinoita.  Yksinyrittäjien määrä kasvaa, samoin yrittäjien verkostot, työtä tehdään yhä useammin omaehtoisesti toimeksiantosuhteessa, mutta omaehtoisesti myös organisaatioissa, tiimityö erilaisten projektien läpiviemiseksi kasvaa.  Omaehtoinen yrittäminen liiketaloudellisten periaatteiden mukaan on ulkoista yrittämistä ja omaehtoinen toiminta organisaatiossa niin sanottua sisäistä yrittäjyyttä.

 Kunnan keskeisiä elinvoimatekijöitä ovat yritystoiminnan monipuolisuus ja asukkaiden käytössä olevat koulutus- ja osaamispalvelut.  On tärkeää, että parhaillaan meneillään olevassa ammatillisen koulutuksen uudistuksessa otetaan huomioon yritystoiminnan monipuolisuus ja kehittyminen.  Koulutus vaikuttaa yritysten päätöksiin investoida paikkakunnalle kahta kautta.  Yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa, yrittäjät ja työntekijät omille lapsilleen laadukasta perusopetusta paikkakunnalla.

 Kun puhutaan yrittäjyydestä ja kasvatustieteestä yrittäjyyskasvatuksen käsitteen alla, saattaa herätä kysymys, miten nämä kaksi eri maailmaa löytävät toisensa. Tohtori Annukka Tapani toteaa, että tarve erilaisten maailmojen yhteiselolle on selitettävissä yhteiskunnallisen kehityksen kautta.  Yhteiskunnassa on epävarmuutta, globalisaatio-kehitystä ja arvaamattomuutta.  Oman elämän hallinta on siirtynyt yksilön vastuulle ja sitä kautta on syntynyt tarve monien mahdollisuuksien ja uuden todellisuuden löytämiselle. Yrittäjämäistä toimintaa tarvitaan työuralla.  Yrittäjyyden rooli on korostunut yksilöiden tapana työllistää itsensä.  Tapani toteaa edelleen, että yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatuksellista ajattelua tukemalla voidaan kasvattaa nuoriamme kohti oma-aloitteisuutta, laatuajattelua, sekä vastuun ja velvollisuuden tuntoa.

 Yrittäjyyskasvatuksen vahva huomioiminen opetussuunnitelmissa ja kuntien strategioissa luo mahdollisuuksia, mahdollistaa paremmin uudenlaisiin työelämän valmiuksiin ja digitalisaation ja globalisaation vaatimusten vastaamiseen, sekä parantaa torniolaisten yritysten ja organisaatioiden kilpailukykyä. Voidaankin perustellusti todeta, että yrittäjyyskasvatus on yksi työllistymisen edellytys. Se lisää myös nuorten tulevaisuususkoa.

10 faktaa Lapista kuvaa myös sitä minkä lajin osaamista täällä tarvitaan file:///C:/Users/oem/Downloads/10_faktaa_Lapista%20(1).pdf

 Martti Kankaanranta 

 
14. maalis, 2017
 
14. maalis, 2017

Otsikko sisältää ajatuksen siitä, että Tornion kaupungin elinvoimaisuutta kehitetään ottaen vahvasti huomioon myös rajantakaiset lähialueet.  Asioita on tehty, mutta onko tarpeellisessa määrin mahdollisuuksiin nähden?  Historia on osoittanut, että raja-alue taantuu, mikäli rajat ylittävää yhteistyötä ei tehdä, ja kehittyy, mikäli sitä aktiivisesti tehdään.  Siksi juuri raja-alueella tämä on erityisesti huomioitava. Erilaiset käytännöt, lait, tavat toimia ja kieli tuovat ylimääräisen haasteen yhteistoiminnalle, mutta eivät ole kuitenkaan yhteistoiminnan este tai mitenkään ylitsepääsemättömiä.

Toimintaympäristön hyödyntäminen täysipainoisesti koko 360 asteen sektorilla ja laajuisesti avaa mahdollisuuksia enemmän kuin se, että toimintaympäristöksi määritellään vain 180 asteen sektori, eikä rajantakaista toista puolta hyödynnetä täysipainoisesti.  Jäljempänä mainittu surkea asetelma syntyisi, mikäli rajantakainen lähialue jätettäisiin kehittämissuunnitelmien ulkopuolelle tai suunnitelmissa ei nähtäisi yhä laajenevia yhteistyöalueita ja yhteistyömahdollisuuksia rajan molemmin puolin.  Yhteistyö onnistuu vain, mikäli molemmin puolin rajaa hyödytään, syntyy niin sanottuja winwin–tilanteita.

Tulevaisuus kehittyvässä Torniossa on sitä, että Tornio tulee olemaa nykyiseen verrattuna kansainvälisempi toimintaympäristö, jos rajayhteistyötä monella sektorila tehdään voimallisesti. Tuolloin rajakauppa on vilkasta, yritykset ovat kiinnostuneita rajat ylittävästä yritysyhteistyöstä, työntekijät käyvät työssä molemmin puolin rajaa ja tieto kulkee maasta toiseen.  Tuolloin kaupunki on vahvistanut rajat ylittävää yhteistyötä koulutuksessa, elinkeinojen kehittämisessä, julkisissa hankinnoissa, kirjastotoimessa, erilaisissa kehittämisprojekteissa jne. Uusia, rohkeita ratkaisuja ja kokeiluja rajat ylittävässä yhteistyössä on tehty, ja niistä koko alue hyötynyt. 

Elinkeinopolitiikka sisältyy elinvoimapolitiikkaan, jota kaikki kuntiin sote -uudistuksen jälkeen jäävä toiminta oikeastaan on. Tulevaisuuden Tornio on ottanut siihen mukaan rajat ylittävän yhteistyön kehittämiskohteena, joka historian ja sijainnin valossa tulee nähdä itsestäänselvyytenä.  Aktiivinen toiminta Tornion kaupungille keskeisissä yhteistyö- ja edunvalvontaorganisaatioissa, Tornionlaakson neuvostossa, Perämerenkaari yhdistyksessä, Merilapin kehittämiskeskuksessa, Pohjoiskalotin neuvostossa ja Rajaneuvonnassa, sekä Lapin liitossa siivittää osaltaan kaupungin menestystä houkuttelevana kansainvälisenä toimintaympäristönä.

Martti Kankaanranta

 

 

6. maalis, 2017

Julkisten palveluiden hinnat näkyviin! Kuluttajavirasto valvoo tarkkaan, että kaupan hinnat ovat näkyvissä.  Miten onkaan julkisten palveluiden laita!  Kuinka moni tietää mitä maksaa vuodessa esimerkiksi julkisen tuotannon päivähoitopaikka per lapsi, peruskoulupaikka per oppilas, yksi terveyskeskuskäynti, tai vaikkapa kaihi- tai lonkkaleikkaus, tai toisinpäin, kuinka paljon yksi omaishoitaja säästää kunnan varoja. Palveluista perittävä maksu tunnetaan, mutta palvelun kustannuksia ei.  On tärkeää, että kunnallinen toiminta olisi läpinäkyvää ja kuntalaiset tietäisivät palveluiden todelliset kustannukset.  Näin myös palveluyritykset olisivat tietoisia julkisten palveluiden kustannuksista ja voisivat veratta niitä omiin kustannuksiinsa ja pyrkiä mukaan kilpailemaan julkisten palveluiden tuottamisessa.

Kunnan hankintatoimen tehtävä on pyrkiä toimimaan niin, että kunnassa on toimivat markkinat, joiden kautta palvelut kehittyvät, innovaatiot leviävät, tehokkuus ja työllisyys paranevat. Kunnan hankintatoimen on tunnettava kunnan ja lähialueen yritykset ja niiden osaaminen. Yksityisten yritysten ja kuntayhtiöiden tasavertaisesta kohtelusta tulee pitää kiinni.  Mikäli tilanne on sellainen, että toinen kilpailee julkisilla varoilla ja toinen omilla, kilpailuneutraliteetti ei toteudu välttämättä tasapuolisena. Häiriöt saattavat ilmetä muun muassa kilpailua vääristävinä tukina ja yksinoikeuksina. Kuntayhtiön on helppoa laajentaa liiketoimintaa markkinoille, kun sillä on asiakkaana yksinoikeudella kunta. Pienellä paikallisella pk-yrityksellä tällaista etuoikeutta ei ole.

Kunnan tulee toimia yrittäjyyden kannustajana, ei estäjänä toimimalla itse sellaisilla markkinoilla, jossa on yksityistä tarjontaa.  Kuntayhtiöiden toiminnan suuntaaminen omistajaohjauksella niin, ettei yksityisiltä yrityksiltä viedä mahdollisuuksia, on oikeaa elinkeino- ja elinvoimapolitiikkaa.  Mikäli taustalla on selvä markkinapuute, tilanne, jossa yksityistä tarjontaa ei ole, tulee kunnan kannustaa yrityksiä markkinaan eikä tyytyä siihen, että vain itse tai oman yhtiön kautta tuottaa palveluja kuntalaisille. 

Yrittäjyyden mahdollistaminen on ensisijainen, vaikka kunta joutuisi markkinapuutteen takia toimimaankin markkinoilla. Luomalla mahdollisuuksia, kunta oppii myös omassa tuotannossa vertaamalla sitä yritysten tuotantoon.  Aina kun se on mahdollista kunnan tulee vetäytyä markkinoilta, antaa tilaa yritystoiminnalle ja poistaa neutraliteettihäiriöt markkinaehtoisella hinnoittelulla.  Tilanteesta riippuen luonnollinen monopoli voi olla järkevää säilyttää kuntaomistuksessa, mutta on kuitenkin muistettava, että kun kysyntää on, tarjontaa syntyy. Kilpailu jalostaa ja tehostaa palveluiden tuottamista.

Kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus tulee voimaan ja sote-palvelut siirtyvät maakuntien vastuulle, jää valtuuston kokouksissa enemmän puhtia muille asioille. Voidaan perustellusti kysyä, kuinka hyvin valtuutetut ovat tähänkään saakka pystyneet vaikuttamaan sote-palveluiden kustannuksiin. Kaikkinensa valtuutetut ovat uuden edessä, ja osuvia talousarvioita on mahdollisuus nyt tehdä. Kunnan menestyksen kannalta tärkeintä on huolehtia kunnan elinvoimasta, jonka luovat yritykset ja niiden työntekijät.  Verotulot tulevat ainoastaan yritysten kautta.  Yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen on satsattava.

Martti Kankaanranta

Puhtia rajakaupungin kehittämiseen -  Sätt sprätt på utvecklingen av vår gränsstad

 
11. helmi, 2017

Olemme pian uudella itsenäisyytemme vuosisadalla. Haluamme kaikki kohdata tulevan positiivisin odotuksin. Perusasiat ovat samat kuin päättyneellä vuodella, mutta meillä on mahdollisuus tehdä asioita hiukan toisinkin.  Näin myös toimintaympäristön kehitys edellyttää.

Perinteet ovat tärkeitä ja niistä on syytä ottaa oppia. Samalla on kuitenkin muistettava, että menneisyyden vanhat menestyskaavat eivät saa olla uuden esteenä. Kysymys kuuluu: ”Uskallammeko tarttua kiinni meille tuleviin uusiin mahdollisuuksiin?” Monen suusta kuuluu toteamus, ettei ”soten” jälkeen kuntapäättäjillä ole oikein päätettävää.  Näin asia ei todellakaan ole.  Kunnan elinvoimapolitiikka nousee keskiöön.  Monen suusta kuuluu, että rajayhteistyötä TornioHaaparannassa ja Tornionlaaksossa ei ole osattu tarpeeksi hyödyntää eikä muuttaa euroiksi.  Kyllä, vaikka hyvääkin on tehty.  Toteamukset eivät kuitenkaan riitä vaan meidän on yhdessä toimittava.

Tornion kaupunginvaltuusto hyväksyi 2012 elinkeinopoliittisen strategian ohjelman 2021. Siinä on kolme painopistettä; keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö, kohtaava koulutus ja osaaminen, sekä kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut.  Tässä on hyvät suuntaviivat, johon erilaisten toimenpiteiden kautta edetään.  Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on Torniolle uuden ajan alku, jos niin haluamme.  Kaupungissa on osaavia teollisuusalan yrityksiä, jotka ruokkivat muuta pk-yritystoimintaa. Yksi alueen strateginen tavoite on vetovoimainen matkailualue, jonka vetovoima perustuu niin kesällä kuin talvella Perämereen ja siihen laskeviin jokiin, sekä rajat ylittävään yhteistyöhön ja toimitaan.  Rajalla –hankkeen eteneminen tuo valmistuessaan myös uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle.

Keskeinen tavoite on koko elämän kokoinen asuinkunta.  Yhtä tärkeämpänä tavoitteena on yrittäjyyteen ja työhön panostava kunta.  Näihin asioihin jokainen torniolainen voi antaa oman tärkeän panoksensa. Se on oikeastaan jopa edellytys onnistumiselle. Jokainen henkilökohtainen toisen ihmisen kohtaaminen on tärkeää. Yleinen fiilis syntyy tästä ja antaa ensivaikutelman paikkakunnasta. Kyse ei ole mistään hienouksista vaan aidosta ystävällisyydestä.

Kohtaamisen lisäksi Tornioon tuleva ihminen saa mielikuvan, miten tienvarret, pihat ja rakennukset on hoidettu. Tietenkin tärkeän kuvan antaa se miltä ainutlaatuinen suuri jokiväylämme näyttää. Ovatko rannat risukoituneet ja kaisliintuneet? Meillä pitää näkyä tekemisen meininki ja tunne, että täällä viihdytään. Nostetaan yhdessä Tornion markkina-arvoa asumispaikkana, yrittämisen paikkana ja työpaikkana.

Kateus voimavaraksi – ”ei se kannatte” romukoppaan

Säälin saa lahjaksi, mutta kateus pitää ansaita sanotaan. Kateus on oikein suunnattuna voimavara. Kateus näyttää toisaalta saattaneen meidät myös ahneuden yhteiskuntaan, jossa vain ja ainoastaan oma etu hallitsee käyttäytymistä.  Nyt on hyvä esittää kysymys: Onko se ”ei se kannatte” –mentaali, vai vanha tuloksia tuttava peräpohjalainen kateus niin, että kun naapuri menestyi jollakin, päätti toinen naapuri kokeilla samaa, tai sitten toteuttaa omaansa toisin. Tornio on yritystensä summa.