2. syys, 2020

LUOVUUDELLA JA PERUSTARPEILLA ON KOHTALONYHTEYS

Kuva: Pixabay                                                                                                             

Juttelin erään yrittäjän kanssa koronaepidemian aiheuttamasta tilanteesta yrityksille kevättalvella rajoitusten astuttua voimaan.  Aina niin positiivinen ja kehittämiseen suuntautunut yrittäjä kertoi huolensa tilanteesta.  Hän totesi, että tuntuu siltä kuin kaikki olisi pysähtynyt.  Selvä huoli tulevaisuudesta oli käsin kosketeltava.  Tämä huoli koski enemmistöä yrittäjistä myös Torniossa.  Torniolaiselle yritystoiminnalle lisäharmina tuli sitten länsirajan sulkeutumisen muodossa.  Yhteisen rajat ylittävän yrittämisen ja työssäkäyntialue sai tästä liiankin vahvan negaation.

Parin viikon kuluttua sama yrittäjä soitti uudelleen.  Nyt oli toinen ääni kellossa.  Hänen yrityksensä oli saanut merkittävän kehittämistuen valtion rahaputkesta.  Akuutti huoli tulevaisuudesta oli tipotiessään ja ideat yrityksen toiminnan kehittämiseen päällimmäisenä.  Ideat olivat jo jonkin aikaa muhineet, mutta nyt niitä päästään toteuttamaan.  Usko siihen, että koronaepidemian jälkeen on tulevaisuutta, oli selvästi kasvanut.  Tässä tapauksessa ymmärrän tuen menneen oikeaan kohteeseen ja tulosta hyvin todennäköisesti syntyy. Huolesta uupuminen ei ollut enää läsnä.  Voidaksemme toimia kekseliäästi, meillä pitää olla odotuksena jonkinmoinen varmuus tulevaisuudesta, tässä tapauksessa yrittämisen tuloksellisuudesta.

Yritystoiminnan lainalaisuudet eivät ole tietenkään menneet mihinkään, riskin kantaminen kuuluu edelleen yritystoimintaan.  Kuitenkin valtion ripeät toimenpiteet tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ovat nyt olleet erityisiä.  ”Silloin toimitaan, kun on toiminnan aika, vaikka hutien vaara on myös suuri”, kuten ministeri Lintilä totesi, ja edelleen jotenkin näin, ettei ”paloletkua ehditä vaihtaa, kun talo on ilmiliekeissä.  Jälkeenpäin arvioidaan, tuomitaan tai kehutaan.”  Mikäli hallitus onnistuu osaltaan pitämään luovuutta yllä tukitoimillaan, ollaan mielestäni onnistuttu.  Tietenkin sillä edellytyksellä, että kehitettyjä luovia ratkaisuja voidaan käyttää taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi.  Työtä ja asennetta tarvitaan luonnollisesti aina myös yrittäjiltä.

Maslowin tarpeiden hierarkiassa luovuus ja itsensä toteuttamisen tarve ovat tasakylkisen kolmion kärjessä.  Ne toteutuvat vain, jos fyysiset tarpeet, turvallisuuden tarve, yhteenkuuluvuuden tarpeet ja arvostuksen tarpeet ovat toteutuneet.  Nämä kolmiokuviossa luovuutta alempana olevat tarpeet toimivat ylempien tarpeiden pohjana.  Oivallus ja idea tulee, kunhan kykenee hetkeksi irrottautumaan arjen paineista. Luovuus tarvitsee toteutuakseen turvallisuutta ja fyysisten tarpeiden täyttymistä.  Tästä on kysymys myös yritysten kehittämisessä.   Kriisitilanteissa yrittäjän turvallisuus ja sen kokeminen korostuu.  Jottei luovuus sen johdosta jää toteutumatta ja yritystoimintaa jaksetaan kehittää, ovat tukitoimet tähän työväline, mutta määrältään ja ajallisesti rajoitettu. 

Tilanne koronaepidemian pauloissa on usvainen, eikä tiekarttaa tämän tilanteen ratkaisemiseen taida kenelläkään tässä vaiheessa olla.  Suunta ja tavoitteet on vain kirkastettava ja se tehdään kaiken kattavalla yhteistyöllä ja johtamistaidoilla.  Kun liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti epävarmaksi ja liikutaan kartoittamattomilla vesillä, kun tehtävien hoito vaatii suurempaa joustavuutta, on johtamistaidoilla ja luovuudella ratkaiseva merkitys muutoksessa.  Tämä tulee tiedostaa, vaikka eivät nämäkään avut aina auta.  Ensi syksyn kehitys ja pandemian mahdollinen toinen aalto, sekä viennin kehitys ratkaisevat paljon.  Onneksi rajat ylittävän yritystoiminnan ja yhteisen työssäkäyntialueen merkitys nyt tunnustettiin ja rajankäyntiä helpotettiin. Tämä oli osaltaan tarpeellinen ele torniolaisen yritystoiminnan hyväksi.

Martti Kankaanranta