18. syys, 2018

TYÖYHTEISÖT, TYÖMARKKINAT JA KOULUTUS HAASTETAAN MURROKSESSA

 
Poliittisessa päätöksenteossa hyvien, kaikkia osapuolia oikein kohtelevien päätösten aikaansaaminen ei ole aina helppoa. Kysymys siitä, että onko tämä oikein kaikkia osapuolia kohtaan, on hahmotettava päätöksenteossa yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden.

Tällaisia kysymyksiä tulee eteen muun muassa työmarkkinoita säätelevän lainsäädännön ja työmarkkinoiden joustavuuteen liittyvissä asioissa. Työntekijöiden ja työnantajien poteroista ei aina nähdä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta optimaalista ratkaisua. Sitä vastoin Suomen hallitus on vastuussa hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä.

Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta työmarkkinoiden toimivuus on avainasemassa. Työelämä 2020 hankejohtaja Margita Klementti toteaa viime aikojen hyvät uutiset työelämästä ja sen kehityksestä.  Suomen hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksellisin uutinen liittyy työllisyysasteen nousuun 74,1 prosenttiin, ja luottamusindikaattoreiden mukaan tämän trendin oletetaan vahvistuvan myös jatkossa, koska usko talouden suotuisaan kehitykseen on korkealla. Myönteistä on myös kehitys työyhteisöissä, kun vuoden 2017 Työelämäbarometri osoitti, että palkansaajien arviot työn mielekkyyden muutoksista ovat myönteisiä. Positiivista, mutta hyvinvoinnin turvaamiseksi työllisyysasteen tulee lähennellä 80 prosenttia. 

Myönteisestä kehityksestä huolimatta meillä Lapissa 13 prosentin työttömyys on ongelma. Tämän sulattamiseen tarvitaan yhteistyötä mm. siksi, koska Lapin yritysten kasvun merkittävin este alkaa olla osaavan työvoiman saatavuus. Miten ihmeessä tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu, työvoimapulaa ja työttömyyttä samanaikaisesti!  Selityksiä kyllä kuulee, mutta tekoja, jotka vaikuttaisivat todella rakenteisiin puuttuu.

Yksi esimerkki: Pienet yritykset ovat normaalisti herkempiä työsuhdeturvan aiheuttamille kustannuksille kuin suuret yritykset. Siksi hallitus valmistelee uudistusta, jossa löysättäisiin alle 20 työntekijää työllistävien yritysten irtisanomissuojaa. Työntekijään liittyvillä henkilökohtaisilla perusteilla saattaa olla joissain tapauksissa työyhteisön toimivuuden ja yhteishengen kannalta negatiivinen vaikutus. Jos lähdetään siitä, että edellä mainittu irtisanomissuojaa koskeva uudistus auttaisi erityisesti työttömiä ja työvoiman ulkopuolella olevia, on selvää, että kaikkien tulisi kannattaa tällaista uudistusta. 

Suomen Yrittäjien toteuttamien kyselyiden perusteella 37 prosenttia pk-yrityksistä olisi valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin sanoo Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen. Lisäksi Kuismanen toteaa, että työvoiman vaihtuvuuden lisääntyminen edistää osaamisen leviämistä ja lisää todennäköisyyttä, että työntekijät päätyvät lopulta sellaisiin työtehtäviin, joissa heidän taitonsa ovat tehokkaassa käytössä. 

Työelämän meneillään oleva voimakas murros haastaa työyhteisöt ja koulutuksen. Digitalisaatio ja tekoäly ovat osana yhä useamman yrityksen ja työyhteisön strategisia tavoitteita. Tätä kehitystä hidastaa kuitenkin osaajapula. Kesällä ilmestyneessä Tekoälyajan työ –raportissa arvioidaan, että meidän on varauduttava kouluttamaan miljoona suomalaista uudelleen.

Osaajia tarvitaan. Tuoreen Pk-yritysbarometrin mukaan vain muutama prosentti yrityksistä hyödyntää korkean tason digitalisaatiota. Elinkeinoministeri Mika Lintiläpitää ilahduttavana sitä, että 78 prosentilla pk-yrityksistä on yrityksen omat verkkosivut ja noin puolet hyödyntää sosiaalista mediaa ja pilvipalveluita. Toisaalta: digitaalisia alustoja, tekoälysovelluksia, robotiikkaa, big dataa ja teollista internetiä hyödyntäviä pk-yrityksiä on vain muutama prosentti. Näillä on kuitenkin suora yhteys yrityksen tuottavuuteen, kannattavuuteen ja menestykseen jatkossa, ministeri muistuttaa. 

Martti Kankaanranta

Taulukko 1. Digitaalisuus liiketoiminnassa. Lähde Pk-yritysbarometri Lapin alueraportti