29. huhti, 2018

ROBOTTI KOULUTTAA

Kuva Pixabay  Elämme todella mielenkiintoisia aikoja. Tekoäly vaikuttaa jo nyt moneen ja sen vaikutuksen sykli vain kiihtyy.  Tekoäly on ymmärretty muuttavan teknisiä aloja ja toimintoja, mutta tekoäly on läsnä yhä enemmän myös humanistisissa aineissa.  Teknisen kehityksen uskottiin vaikuttavan miesten työpaikkojen vähenemiseen, mutta nykykäsityksen mukaan työpaikat hallinnossa, hoivassa ja toimistoissa, jotka ovat paljolti naisten työpaikkoja, muuttuvat myös teknologian kehittyessä rajusti.  Työtä häviää, mutta myös uutta työtä syntyy.  Mikä on työpaikkojen määrän nettovaikutus, kasvaako vai väheneekö, lienee mahdotonta ennakoida.

Esimerkiksi kielikoulutuksessa jo nyt tekoäly huomioi juuri sinun tarpeet, menee pääsi sisään ja oppii sen miten aivosi toimii, mitkä asiat opit ja mitkä unohdat, ts. miten sinua kannattaa kouluttaa.  Tekoäly käyttää ja suorittaa tietoa sinusta, onnistumisista ja epäonnistumisista.  Kun yhä tehokkaammat tekoälyt näkevät pääsi sisään, korvaako tekoäly opettajat. Varmaankin korvaa, mutta kait opettajia tarvitaan myös tulevaisuudessa.

 ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 - Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia” Tässä Risto Linturin ja Osmo Kuusen toimittamassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuoreessa raportissa tekoäly on huomioitu monessa. He haastavat päätöksentekijät ja kaikki suomalaiset mukaan kehittämään näistä teknologioista uusia vahvuuksia Suomelle. Edelläkävijyys riippuu poliittisten päätöksentekijöiden ja yritysten hyvästä yhteistyöstä ja julkisen vallan rohkeudesta edelläkävijäasiakkaana, sekä lainsäädännön väljentämisestä uusien teknologioiden parhaille käytännöille.

Raportissa, joka on tehty kansainvälisessä yhteistyössä sadan teknologiakorin listalle on otettu sellaiset lupaavat sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot tai tieteelliset läpimurrot, jotka ovat markkinakypsiä 2020-luvun kuluessa ja laajavaikutteisia vuoteen 2037 mennessä. Tälle listalle päästäkseen teknologian teoreettinen potentiaali on pitänyt osoittaa tieteellisessä julkaisussa tai käytännön prototyyppinä. Monet tähän raporttiin listatut ratkaisut ovat jo kaupallisen leviämisensä aloittaneet ja niiden vaikuttavuuden uskotaan kasvavan.

Teknologia kehittyy yhä nopeammin ja uusia läpimurtoja uutisoidaan viikoittain. Maailman muuttuessa ja osaamisen kehittyessä teknologioiden tärkeyden arviointi myös kehittyy. Tulevaisuusvaliokunnan raportin mukaan kehityksen kärjessä kulkevat mm. monipuoliset ja tilanteiden sekä tarpeiden mukaan vaihteleva työ koneen suorittamana vaatien joko ihmisen jatkuvaa läsnäoloa tai oppivaa tekoälyä, tekoälyn kehittäminen kapeisiin segmentteihin tarkoitettuihin autonomisiin koneisiin helpottuu alustojen avulla, palvelurobotin toiminta paranee, kun se kykenee tunnistamaan kasvot ja emootiot sekä projisoimaan omille kasvoilleen asianmukaisen ilmeen.

On hyvin toivottavaa, että tulevaisuusvaliokunnan raportissa esitetyt mahdollisuudet innostavat suomalaista yhteiskuntaa uudistumaan ja sen kehittäjiä löytämään idean siemeniä. Viestin teknologian kehityksestä ei tarvitse olla pelottava, työpaikkoja syövä, vaan mahdollisuuksia lisääntyvään hyvinvointiin tuova.  Poliittisten päättäjien ja yritysten yhteistyö on tässä kehityksessä avainasemassa. Samoin elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamisessa tulee vahvistaa.

Martti Kankaanranta