3. maalis, 2017

HYÖDYNETÄÄN NAAPURIN OSAAMISTA

Sain olla vastikään ohjaajana, fasilitaattorina, yhdessä monesta ryhmästä Lapin liiton Lappi-sopimus -työpajassa.  Ryhmässä esitettiin tavoitteita, jotka toteutuessaan annettuun vuoteen 2025 mennessä hyödyttävät Lapin kehitystä.  Rohkeimmaksi tavoitteeksi ryhmässä nostettiin ”Hyödynnetään naapurin osaamista”.  Ilmaisu on kieltä, jota kaikki ymmärtävät, ei mitään ammattikieltä, jargonia, niin kuin työpajaohjeissa painotettiin. Tämän tavoitteen toteutumiseksi luotiin sitten erilaisia toimenpiteitä, askeleita, mietittiin uhkia, sekä nimettiin toimijoita, jotka osallistuvat tekemiseen.

 Mitä sitten tämä tavoitetila ”Hyödynnetään naapurin osaamista” ryhmän mielestä tarkoitti, mikä oli sisältö?  Siitä syntyi polveileva ja mielenkiintoinen keskustelu, josta alla muutamia mieleen jääneitä havaintoja.

 Lapissa on paljon toimijoita. Tieto ja osaaminen on hajautunut moneen paikkaan julkisissa organisaatioissa, kehitysyhtiöissä ja yrityksissä.  Tietoa myös pantataan siinä luulossa, että tieto vain omassa organisaatiossa hyödyntää parhaiten omaa organisaatiota. Julkisesti rahoitettujen kehittäjäorganisaatioiden tai hankkeiden toiminnassa tiedon panttaaminen on hyvin kyseenalaista.  Yritysten toiminnassa taas kilpailukykyä parantavat liikesalaisuudet ovat luonnollisia, joskin yritystenkin tiedonvaihto luo useasti tilanteita, joissa molemmat osapuolet hyötyvät. Syntyy niin sanottu winwin -vaikutus. 

 Todettiin, että tällä hetkellä ei naapurin osaamista tässä tarkoitetulla tavalla hyödynnetä siinä määrin kuin voisi ja pitäisi. Parannettavaa siis on.  Eri toimenpiteillä ja sillä, että kaikki tahot ottavat vastuun siitä, että kehittäjäorganisaatiot toimisivat avoimemmin tiedon levittämisessä ja sen hankkimisessa, saavutetaan ryhmän esittämä tavoite ”Hyödynnetään naapurin osaamista”. Tähän päästään siten, että huomataan molemminpuolinen ja vastavuoroinen hyöty, ajankäytön säästö, jopa päällekkäisen työn tekeminen vähenee ja tuottavuus kasvaa.  On herättävä tiedon panttaamisen typeryyteen, toisin sanoen huomaamaan, että näin toimien ”pissaamme samaan nuotioon”.  Lappi kehittyy parhaiten yhteistyöllä.  Kun tunnustamme eri toimijoiden vahvuudet ilman mustasukkaisuutta ja kateutta ja teemme avoimesti yhteistyötä, parannamme omaakin toimintaa.

 Tavoitteen saavuttamiseksi myös rajat häivytettiin ja mukaan otettiin lähialueet ja kansainvälistyminen. ”Hyödynnetään naapurin osaamista” laajenee siten lähialueyhteistyöhön, kansainväliseen, globaaliin yhteistyöhön. Myös tieto liikkuu globaaleissa arvoketjuissa http://bit.ly/2miPiaE . Uuden teknologian ja digitalisaation nopeutuvan kehityksen johdosta tällainen ajattelu on välttämätöntä.  Lapin kehittäminen ja yritysten kilpailukyky edellyttää sitä, että kansainvälistyminen etenee. Lapin maakunta on tässä suhteessa myös ympäristönsä, luontonsa sekä sijaintinsa johdosta ”pelipaikalla”.  Lapissa kansainvälinen matkailu kehittyy. Lapilla on yhteistä maarajaa kolmen valtion kanssa on noin 1500 kilometriä.

 Lappi-sopimusta valmistellaan yhteistyöllä ja osallistamalla. Löydät työpajojen  keskeisimmät löydökset ja keskustelunaiheet täältä http://www.lappi.fi/lapinliitto/lappi-sopimus 

 Martti Kankaanranta