15. helmi, 2017

HYVINVOINNIN JOHTAMISELLA KIKYLOIKKAAN

Suomessa on väännetty kilpailukykysopimusta pitkään ja saatu jotain jopa sovittua. Hauraalla kasvun tiellä silti vielä ollaan. Arviointeja kilpailukykysopimuksen tuloksista on myös kritisoitu.  Puhutaanko meillä liikaa palkka-alesta ja jätetään muu kehittäminen sen varjoon?  Johtamisen kehittäminen saattaisi olla muutamankin ”kikyn” arvoinen toimenpide.

”Strateginen hyvinvointi on se osa hyvinvointia, jolla on merkitystä organisaation tuloksellisuuden kannalta.  Strategisen hyvinvoinnin johtaminen (SHJ) kattaa kaikki ne yrityksen tai muun organisaation toiminnot, joilla vaikutetaan hyvinvointiin.  Näitä ovat erityisesti strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, esimiestoiminta ja työterveyshuolto.”  Näin määrittelevät professorit Ossi Aura, Gay Ahonen johtamismallin.

Hyvinvoinnin tuottavuus hyvän johtamisen kautta on kansantaloudellisesti miljardiluokan kysymys. Edellä mainitut professorit ovat tutkineen suomalaisia organisaatioita ja niiden johtamista pitkään.  Heidän mielestään strategisen hyvinvoinnin johtamisen mallilla päästään hyviin tuloksiin.

Miksi johtamisen kehittäminen on sitten näin merkittävä kysymys?  Suomen bruttokansantuote oli vuonna 2016 runsaat 200 miljardia euroa. Valtion budjetti oli vajaat 60 miljardia. Auran ja Ahosen laskelmien mukaan menetetyn työkyvyn kustannukset vuodessa olivat seuraavaa luokkaa; sairauspoissaolot 3,4 miljardia euroa, työkyvyttömyyseläkkeet 8 miljardia, työtapaturmat 2 miljardia, tuottavuuden alentuma 3,4 miljardia ja terveyden ja sairaanhoitokulut 8 miljardia. Puhutaan yhteenlaskettuna merkittävästä, lähes 25 miljardin tuottavuusvajeesta. 

Jos johtamista parantamalla saataisiin kustannuksia alennettua vaikka vain viidesosaltaan, tarkoittaisi se viittä miljardia. Todennäköisesti potentiaalia on enempäänkin. Kaikkia särkyvistä työyhteisöstä johtuvia kustannuksia ei voida koskaan täysin välttää, mutta tehokkaalla toiminnalla kylläkin vähentää.

Kun otetaan ym. laskelma Lapin tasolle päästään seuraavaan: Lapin BKT on vajaat 6 miljardia eli noin 3 prosenttia Suomen BKT:stä.  Jos ajatellaan, että valtakunnan säästöt/tuottavuuden nousu olisi tuo 20 prosenttia ja oletetaan lappilaisten organisaatioiden osuudeksi tästä tuo 3 prosenttia, merkitsi se Lapin osalta kustannussäästönä ja tuottavuuden nousuna jopa 150 miljoonaa euroa. Panos olisi merkittävä Lapin kilpailukyvylle. 

SHJ –mallin sisältämiä aiheita kyllä löytyy niin yrityksistä kuin julkisista organisaatioista. Tätä johtamisen mallia on toteutettu myös muutamissa lappilaisissa yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa.  Se, miten systemaattisesti, kokonaisvaltaisesti ja miten laajalti ajattelumalli lapissa toteutuu, on asia, jonka selvittäminen saattaisi kannattaa. Toimet, miten tällainen toteutetaan ja mitkä ovat toimenpiteet sen jälkeen, kun tutkimustieto on saatu, on mietittävä tarkkaan. Pohjoisen korkeakoulujen osaaminen on tässä voimavara, mitä voisimme yhteistyössä jalostaa alueemme yritysten kilpailukykyloikaksi.

Martti Kankaanranta, eläkkeellä Yrittäjistä, yrittäjä

Mirva Juntti, palvelupäällikkö, Lapin AMK